Elävän Etiikan kirja Yhteisö ilmestyi suomeksi

Suomen Nikolai ja Helena Roerich -seura julkaisi suomeksi Elävän Etiikan kolmannen kirjan, Yhteisön. Suomennoksen on tehnyt seuran puheenjohtaja Paula Liimatta.

Elävä Etiikka eli Agni-jooga käsittää neljätoista kirjaa, jotka Helena Roerich (1879-1955) kirjoitti yhteistyössä idän Opettajien kanssa. Helena Roerich sai informaation kirjoihin energian välityksellä tai telepaattisesti eli mielikuvina, jotka hän kirjoitti auki päiväkirjamerkintöjen muotoon. Näistä merkinnöistä hän Opettajien ohjauksessa työsti valmiit kirjat julkaisemista varten. Ensimmäiset muistiinpanot hän teki sata vuotta sitten – 24.3.1920.

Roerichit toivat Yhteisön käsikirjoituksen Moskovaan Keski-Aasian tutkimusmatkansa aikana vuonna 1926. Roerichit halusivat, että käsikirjoitus julkaistaan tuolloin Moskovassa, sillä se oli tarkoitettu nuorelle Neuvosto-Venäjän valtiolle varoitukseksi niistä vaaroista, joihin vääränlainen yhteisön rakentaminen voisi johtaa. Valtion johto ei kuitenkaan ottanut viestiä vastaan, ja niin Yhteisö julkaistiin ensimmäisen kerran Mongoliassa vuonna 1927.

Myöhemmin Helena Roerich muokkasi kirjaa länsimaista lukijaa ajatellen ja täydensi sitä mm. koulua koskevilla kappaleilla. Täydennetty versio julkaistiin Riiassa vuonna 1935. Nimiöön kuitenkin painettiin käsikirjoituksen valmistumisvuosi 1926.

Suomennos on tehty Kansainvälisen Roerich-keskuksen vuonna 2004 julkaisemasta, tarkistetusta ja laajoin kommentein varustetusta laitoksesta, joka perustuu Riiassa julkaistuun versioon. Tukena on käytetty paikoin myös kirjan englanninnosta, jonka kääntämistä Helena Roerich itse ohjasi ja auttoi selittämällä kääntäjien vaikeiksi kokemia kohtia, mutta suomennos on tehty venäjästä.

Kosmisen todellisuuden filosofia

Elävästä Etiikasta käytetään myös nimitystä kosmisen todellisuuden filosofia, sillä sen tarkoituksena on ihmiskunnan evoluution edistäminen. Evoluutiolla tarkoitetaan tässä yhteydessä ”kaiken elävän nousemista alemmasta korkeampaan, yksinkertaisesta monimutkaiseen, epätäydellisestä täydelliseen”, kuten Ljudmila Šapošnikova, Moskovan Nikolai Roerich -museon edesmennyt johtaja ja kansainvälisen Roerich-keskuksen yksi perustajista kirjoittaa. Elävä Etiikka puhuu ennen kaikkea ihmisen tietoisuuden laajenemisesta.

Yhteisö selittää, että yhteisöllisyys on kosminen laki, jonka mukaan yhteiskunta järjestyy. Ihmisen sisäinen maailma pitää sisällään yhteisön idean ja tulemme tähän maailman se mukanamme

Minkälainen sitten on tulevaisuuden yhteiskunta, johon Yhteisö meitä ohjaa? Ljudmila Šapošnikova vastaa kysymykseen näin: ”Tämänhetkisessä evoluutiovaiheessa korostuvat yhdistymispyrkimykset, jotka ovat vastavoimana eriytymiselle. Yhdistyminen edellyttää kaikkien ihmisten välisen yhteistyön kehittymistä, jota prosessia Yhteisössä nimitetään kooperaatioksi. Tulevan ihmiskunnan yhteiskuntarakenne on yhteisöllinen eli kommunistinen. … Mutta voidaanko olettaa, että yhteisö tai kommuuni, josta puhutaan Yhteisössä, on samaa kommunismia, jota Marx, Engels ja Lenin julistivat? Tuskinpa. Opettajien luomassa kirjassa puhutaan yhteisöstä luonnollisena evolutiivisena ilmiönä. Heidän ajattelussaan käsite on paljon laajempi kuin vain sosiaalinen ja taloudellinen kategoria ja sillä on syvempi filosofinen luonne. Opettajien mukaan kommuunin tulee palvella perustana ihmisen henkiselle täydellistymiselle ja vapaan, luovan työn kehittymiselle.”

Yhteisö korostaakin henkisen ulottuvuuden ja moraalisten ominaisuuksien tärkeyttä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kirja myös esittää, mitkä ovat yhteisön perustavia ominaisuuksia: yhteisön perustana on työ, joka on vapaata, luovaa ja iloa tuottavaa, ja jota tehdään yhteisen hyvän nimissä. Taide ja tiede kuuluvat yhteisön jokapäiväiseen elämään. Tieto ja korkea tietoisuuden taso ovat ominaisuuksia, joiden perusteella yhteisön hierarkia muodostuu. Uusi energia, jota nimitetään kirjassa ehdollisesti psyykkiseksi, on aktiivisesti käytössä sekä luovassa työssä että ihmisen omassa täydellistymisprosessissa. Yhteisö elää intensiivistä henkistä elämää, mikä on sen kaikkien saavutusten pontimena.

Kouluopetus

Yhteisössä kiinnitetään erityistä huomiota kouluopetukseen. Kansaa tulee sivistää aivan varhaisimmasta iästä lähtien ja oppimisen tulee jatkua läpi elämän. Koulujen yhteydessä pitää toimia museo ja osuuskunta, joiden toimintaan oppilaat osallistuvat. ”Koulun ei pidä ainoastaan antaa rakkaus kirjaan, vaan myös opettaa lukemaan, eikä jälkimmäinen ole helpompaa kuin ensimmäinen.” Eikä sillä tarkoiteta mekaanista lukemaan opettelemista, vaan ennen kaikkea ajattelua – ”aivot ja sydän lukevat, ei silmä”.  Opettaja ei ole tiedon jakaja, vaan ”ystävä, joka näyttää lyhyen ja parhaan tien. Ei pakottaminen vaan kutsuva hymy.” Lasten käsitys- ja oppimiskykyä ei pidä aliarvioida ja heitä pitää ohjata viisaasti: ”Varjelkaa lapsia kaikelta valheelliselta. Varjelkaa heitä huonolta musiikilta, rumalta kielenkäytöltä, väärältä kilpailulta ja itsekeskeisyyden vahvistumiselta, varsinkin kun on tarpeen kasvattaa rakkaus jatkuvaan oppimiseen.”

Yhdistys kiittää Kansainvälistä Roerich-keskusta hyvästä yhteistyöstä kirjan julkaisemisessa suomeksi. Suomentaja kiittää omasta puolestaan kaikkia niitä, jotka ovat auttaneet käännöstyössä, erityisesti Viron Roerich-seuran edesmennyttä puheenjohtajaa Kira Moltšanovia, joka viisailla neuvoillaan oli enemmän kuin pelkkä käännöstyön avustaja, hän oli elämän opettaja.

Kirjaa voi tilata yhdistykseltä sähköpostilla, puhelimitse tai verkkokaupasta.