24 maaliskuun 2022      137    

Lukija kummastelee Paktin voimassaoloa

Sydän-Hämeen Lehden lukija kummasteli maaliskuun alussa, onko Roerich-pakti lainkaan voimassa. Kummastuksen aiheuttivat kulttuurikohteille aiheutuneet tuhot Ukrainassa.

Lehden toimitus julkaisi ystävällisesti vastauksemme kysymykseen. Tässä kuvakaappaukset lehden verkkoversiosta.

Nimimerkki Kummastelijan kysymys

 

 

 

 

 

 

 

Vastaus nimimerkille

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä vielä vastauksen teksti kokonaan:

 

Roerich-pakti on voimassa
 
Nimimerkki Kummastelija kysyi 9.3. tämän lehden mielipidepalstalla, onko Roerich-pakti lainkaan voimassa. Kummastuksen aiheutti Venäjän joukkojen Ukrainassa aiheuttama tuho. Kysymys on aiheellinen ja hyvin ajankohtainen. Kangasala-talossa esillä olevan Roerich-pakti. Historia ja nykyaika -näyttelyn suomalaisena järjestäjänä vastaan kysymykseen parhaani mukaan.
 
Roerich-pakti eli Sopimus taiteellisten ja tieteellisten laitosten ja historiallisten muistomerkkien suojelemisesta on voimassa oleva kansainvälinen sopimus. Lajissaan historian ensimmäisen sopimuksen allekirjoittivat Yhdysvallat ja 20 muuta Amerikan mantereen valtiota 15.4.1935 Washingtonissa. Intia liittyi sopimukseen vuonna 1948. 
 
Presidentti Franklin D. Roosevelt kutsui allekirjoittajat Valkoiseen Taloon juhlalliseen tilaisuuteen korostaakseen sopimuksen merkitystä. Tilaisuudessa pitämässään puheessa Roosevelt totesi: ”Esittäessämme tämän sopimuksen maailman kaikkien maiden allekirjoitettavaksi, pyrimme soveltamaan yhtä tärkeimmistä periaatteista sivilisaatiomme säilyttämiseksi. Tähän sopimukseen sisältyy paljon syvempi henkinen merkitys, kuin mitä sen teksti ilmaisee.” 
 
Roerich-pakti on voimassa tälläkin hetkellä, ja mikä tahansa valtio voi siihen liittyä. Valitettavan pieni osa maailman valtioista on niin kuitenkaan tehnyt. On mahdollista, että esimerkiksi ainakin osa toisen maailmansodan tuhoista olisi voitu välttää, jos Euroopan maat olisivat allekirjoittaneet sen ja toimineet sen ajatusten mukaisesti.
 
Aloitteen sopimuksen aikaansaamiseksi teki Nikolai Roerich (1874—1947), tunnettu venäläinen taiteilija, tutkimusmatkailija, kirjoittaja ja ajattelija, joka asui perheineen Suomessa lyhyen aikaa 1900-luvun alussa ja tunsi hyvin sen ajan suomalaisia kulttuurivaikuttajia. Roerich hahmotteli sopimuksen tekstiluonnoksen, jonka kansainvälisen oikeuden tuntijat saattoivat lopulliseen muotoon. Sopimuksen piiriin kuuluvien kohteiden merkitsemistä varten Roerich suunnitteli erityisen tunnuksen, Rauhan Lipun, jossa on valkoisella pohjalla kolme punaista ympyrää punaisen kehän sisällä. Roerich oli tutustunut perusteellisesti Punaisen Ristin aatteeseen ja toimintaan ja näki yhteyden sen ja Paktin ajatusten välillä. Siksi hän nimittikin Rauhan Lipun kulttuurin Punaiseksi Ristiksi. 
 
Roerich-pakti on toiminut perustana myöhemmille kansainvälisille kulttuurin suojelua koskeville säädöksille. Vuonna 1954 solmittu Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa (Haagin sopimus) perustuu Roerich-paktiin ja mainitsee sen johdannossaan Washingtonin yleissopimuksena. Sen jälkeen on tehty useita kansainvälisiä sopimuksia maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta, joihin suurin osa maailman valtioista on liittynyt Venäjä ja Ukraina mukaan lukien.
 
Roerich-paktiin sisältyy voimakas rauhanajatus. Nikolai Roerich ajatteli, että kestävää maailmanrauhaa ei pystytä luomaan politiikan tai talouden keinoin, vaan ainoastaan kulttuurin avulla. Hän kirjoitti: ”Missä on kulttuuri, siellä on rauha. Siellä on myös sankarillisuus ja oikea
ratkaisu vaikeimpiinkin sosiaalisiin ongelmiin.” Hän visioi, että kun kulttuurin suojelemisesta kertova lippu kattaa koko maailman, ei sotimiselle ja vihanpidolle yksinkertaisesti jää tilaa.
 
Kummastelijan mainitsema ”moskovalainen taho” on Kansainvälinen Roerich-keskus – kansalaisjärjestö, joka piti yllä valtiosta riippumatonta Nikolai Roerich -museota. Museo perustettiin Roerichin nuoremman pojan Svjatoslavin lahjoitettua vanhempiensa ja veljensä luovan perinnön Venäjän kansalle. Ainoa ehto oli, että Moskovaan perustetaan hänen isänsä nimeä kantava museo, jonka tuli olla valtiosta riippumaton. Museo avautui yleisölle 1990-luvun alussa ja lähes neljännesvuosisadan teki laajaa ja monipuolista kulttuurityötä Venäjällä ja kansainvälisesti.
 
Vuonna 2017 Venäjän kulttuuriministeriö (ministeri Vladimir Medinskin! johdolla), käytännössä siis Venäjän valtio, takavarikoi museon mittaamattoman arvokkaan esineistön – lähes tuhat Nikolai Roerichin ja hänen poikansa maalausta sekä perheen taidekokoelman ja kulttuurihistoriallisesti tärkeän arkiston. 
 
Venäjällä kulttuuri on pitkään palvellut valtion ideologian ja imagon pönkittämistä. Valtion painostuksesta huolimatta toimintaansa jatkava Roerich-keskus edustaa uudenlaista kulttuurimuotoa – kansalaisten omaa, riippumatonta kulttuuria. 
 
Kangasala-talossa nyt esillä oleva näyttely on pieni osa kansainvälistä projektia, jonka Kansainvälinen Roerich-keskus aloitti jo vuonna 2012. Saman sisältöinen näyttely on tähän mennessä ollut esillä 20 maassa sadoilla paikkakunnilla, mm. YK:n päämajassa New Yorkissa ja Unescon päämajassa Pariisissa sekä muualla Euroopassa ja Venäjällä. Näyttely kertoo Roerich-paktin synnystä ja merkityksestä ja esittelee myös Kansainvälisen Roerich-keskuksen toimintaa. Sopimuksen ajankohtaisuuden voimme valitettavasti jälleen todeta uutisia seuraamalla.
 
Suomeen näyttelyn on tuottanut Suomen Roerich-keskus ry (näyttelymateriaaleissa on vielä vanha nimi). Olemme pieni kulttuuriyhdistys ja vuodesta 2015 järjestäneet eri puolella maata 16 näyttelyä. Kangasala-talon näyttelystä sovittiin jo viime syksynä, emmekä tuolloin osanneet aavistaa, kuinka surullisen ajankohtainen siitä tulisi. 
 
Mitkään sopimukset eivät toimi, ellemme me ihmiset toteuta niitä käytännössä. Roerich toteaakin: ”Olemme väsyneet hävitykseen ja keskinäiseen yhteisymmärryksen puutteeseen. Vain Kulttuuri, vain Kauneuden ja Tiedon kaiken kattava idea voi palauttaa meille ihmisten yhteisen kielen. … Aseet on riisuttava hengessä ja sydämessä. Ihmissydämen pitää suostua laskemaan aseet ja tekemään yhteistyötä.”
 
Suomen Roerich-seura ry
Paula Liimatta, pj
Yhteystiedot

Suomen Nikolai ja Helena Roerich -seura ry
kolme.avainta at tutanota.com
041 535 7662

© 2022 Suomen Roerich-seura