15.4. – Kansainvälinen Kulttuurin päivä
88 vuotta sitten 15.4. Washingtonissa solmittiin Sopimus taiteellisten ja tieteellisten laitosten ja historiallisten muistomerkkien suojelemisesta eli Roerich-pakti. Se on tärkeä sopimus, jonka merkitystä ei vieläkään ole täysin ymmärretty.
Aloitteen sopimuksen solmimiseksi teki Nikolai Roerich, joka syntyi 1874 Pietarissa ja kuoli 1947 Intiassa. Hän oli taiteilija, tutkimusmatkailija, kirjoittaja ja rauhantekijä.
Vuonna 1935 allekirjoitetun sopimuksen tarkoituksena on suojella kulttuuriperintöä kaikenlaiselta tuholta sekä sodan että rauhan aikana. Kulttuuriperintöön on sitoutunut ihmisten luovuuden ja nerouden energia. Kun tuo energia – tai Valo, kuten Roerich sitä kutsuu – on olemassa konkreettisena fyysisessä muodossa, se on kaikkien ulottuvilla ja ravitsee meistä jokaista.
Roerich-paktin tunnuksena on Rauhan Lippu, jossa on valkoisella pohjalla kolme punaista ympyrää punaisen kehän sisällä. Se kuvaa menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta ikuisuuden kehässä tai tiedettä, taidetta ja filosofiaa kulttuurin kehässä. Merkki on hyvin vanha: ihmiset ovat käyttäneet sitä varhaisimmista kulttuureista lähtien eri puolilla maailmaa. Se sopii erityisen hyvin kulttuuria suojelevan kaikenkattavan sopimuksen tunnusmerkiksi, sillä se ei ole sidottu mihinkään yhteen kansakuntaan, uskontoon tai ajattelutapaan.
Roerich-paktiin sisältyy voimakas rauhanajatus. Nikolai Roerich ajatteli, ettei kestävää maailmanrauhaa pystytä luomaan politiikan tai talouden keinoin, vaan ainoastaan kulttuurin avulla. Hän kirjoitti: ”Missä on kulttuuri, siellä on rauha. Siellä on myös sankarillisuus ja oikea ratkaisu vaikeimpiinkin sosiaalisiin ongelmiin.” Hän visioi, että kun kulttuurin suojelemisesta kertova lippu kattaa koko maailman, ei sotimiselle ja vihanpidolle yksinkertaisesti jää tilaa.
Suomen ulkoasiainhallinto käsitteli Roerich-paktiin liittymistä vuonna 1933. Erilaisten selvitysten jälkeen ulkoministeriössä tultiin johtopäätökseen, että: ”Sopimusluonnoksen perusteena oleva ajatus Suomen hallituksen mielestä on kannatuksen arvoinen, mutta että luonnos periaatteellisista syistä olisi alistettava Kansainliitolle ja siis tämän kautta jätettävä eri maiden hallitusten hyväksyttäväksi.” Suomi ei siten ole hyväksynyt Paktia.
Mitkään sopimukset eivät toimi, ellemme me ihmiset toteuta niitä käytännössä. Roerich toteaakin: ”Olemme väsyneet hävitykseen ja keskinäiseen yhteisymmärryksen puutteeseen. Vain Kulttuuri, vain Kauneuden ja Tiedon kaiken kattava idea voi palauttaa meille ihmisten yhteisen kielen. … Aseet on riisuttava hengessä ja sydämessä. Ihmissydämen pitää suostua laskemaan aseet ja tekemään yhteistyötä.”
Lue lisää:
© 2024 Suomen Roerich-seura