{"id":39,"date":"2017-12-18T14:44:15","date_gmt":"2017-12-18T11:44:15","guid":{"rendered":"http:\/\/roerich.fi\/?page_id=39"},"modified":"2019-02-17T17:15:06","modified_gmt":"2019-02-17T14:15:06","slug":"roerich-paktin-ajankohtaisuus-nykypaivan-maailmassa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/roerich.fi\/wp\/roerich-pakti\/artikkelit\/roerich-paktin-ajankohtaisuus-nykypaivan-maailmassa\/","title":{"rendered":"ROERICH-PAKTIN AJANKOHTAISUUS NYKYP\u00c4IV\u00c4N MAAILMASSA"},"content":{"rendered":"

Ljudmila \u0160apo\u0161nikova<\/strong>
\nKansainv\u00e4lisen Roerich-Keskuksen ensimm\u00e4inen varapresidentti
\nNikolai Roerich -museon p\u00e4\u00e4johtaja
\nVen\u00e4j\u00e4n luonnontieteiden akatemian ja
\nVen\u00e4j\u00e4n K.E. Tsiolkovskin kosmonautiikan akatemian akateemikko<\/p>\n

 <\/p>\n

Mit\u00e4 on Kulttuuri? Korkeasti koulutetuistakin vain harvat pystyv\u00e4t vastaamaan t\u00e4h\u00e4n kysymykseen. Nikolai Roerich, joka oli suuri taiteilija, merkitt\u00e4v\u00e4 tiedemies, tunnettu tutkimusmatkailija ja huomattava yhteiskunnallinen vaikuttaja, m\u00e4\u00e4ritteli Kulttuurin n\u00e4in: \u201dKulttuuri on Valon kunnioittamista, Kulttuuri on rakkautta ihmist\u00e4 kohtaan. Kulttuuri on sulotuoksu, se on el\u00e4m\u00e4 ja Kauneus yhdess\u00e4. Kulttuuri on ylev\u00e4henkisten ja hienostuneiden saavutusten synteesi. Kulttuuri on Valon ase. Kulttuuri on pelastus. Kulttuuri on moottori. Kulttuuri on syd\u00e4n. Jos kokoamme yhteen kaikki Kulttuurin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t, me l\u00f6yd\u00e4mme toimivan Hyvyyden synteesin, valistuksen ja uutta luovan Kauneuden kotilieden.\u201d1<\/p>\n

<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n hopeakauden merkitt\u00e4vin filosofi Nikolai Berdjajev m\u00e4\u00e4ritteli kulttuurin t\u00e4rkeimm\u00e4t ominaisuudet sanoen: \u201dKulttuureista vanhin, Egyptin kulttuuri, syntyi temppeleiss\u00e4 ja papit olivat sen ensimm\u00e4isi\u00e4 luojia. Kulttuuri on yhteydess\u00e4 esi-isien kulttiin, perim\u00e4tietoon ja perinteisiin. Se on t\u00e4ynn\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 symboliikkaa, siihen sis\u00e4ltyy tieto ja kuva toisenlaisesta, henkisest\u00e4 todellisuudesta. Kaikki kulttuuri (jopa materiaalinen) on hengen kulttuuria; kaikella kulttuurilla on henkinen perusta \u2013 se on tuotosta hengen luovasta ty\u00f6st\u00e4 luonnonvoimien parissa.\u201d2<\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 katkelmista l\u00f6yd\u00e4mme todellisen Kulttuurin olemuksen, jonka Nikolai Roerich m\u00e4\u00e4ritteli \u201dValon aseeksi\u201d ja \u201dtoimivan Hyvyyden synteesiksi\u201d ja Berdjajev puolestaan \u201dtoisenlaisen, henkisen todellisuuden tiedoksi ja kuvaksi\u201d. Kumpikin katkelma kertoo toisenlaisesta tavasta l\u00e4hesty\u00e4 Kulttuuria; Kulttuurin yhteydest\u00e4 korkeampaan materiaan ja sen ulottuvuuteen. Tuo yhteys kulkee ihmisen sis\u00e4isen maailman kautta ja synnytt\u00e4\u00e4 todellisen luomisty\u00f6n Kulttuurin tilassa \u2013 sen luomisen, joka ilman pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilyst\u00e4 kantaa evoluution luonnetta. \u201dKulttuurin kautta\u201d, totesi Berdjajev, \u201d kulkee tie yl\u00f6sp\u00e4in ja eteenp\u00e4in, ei taaksep\u00e4in eik\u00e4 esikulttuuriseen tilaan. Sill\u00e4 tiell\u00e4 itse kulttuuri muuntuu uudeksi olemiseksi, uudeksi el\u00e4m\u00e4ksi, uudeksi taivaaksi ja uudeksi maaksi. Vain sill\u00e4 tiell\u00e4 kulttuuriin tunkeutuneet barbaariset \u00e4\u00e4net ja barbaariset eleet voidaan alistaa uudelle kosmiselle j\u00e4rjestykselle ja uudelle kosmiselle rytmille. Ei ainoastaan taide, vaan my\u00f6s ihmisen luovuus h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t peruuttamattomasti ja vaipuvat alkupimeyteen, elleiv\u00e4t ne tule el\u00e4v\u00e4ksi luomiseksi, uuden ihmisen luomisty\u00f6ksi ja h\u00e4nen henkiseksi tiekseen.\u201d3 Berdjajev ei ollut ainoa, joka on havainnut Kulttuurin merkityksen evoluutiolle. Siit\u00e4 puhuivat my\u00f6s muut hopeakauden suuret ajattelijat ja tiedemiehet sek\u00e4 1900-luvun alun huomattavat taiteilijat. Kulttuurin merkitys evoluutiolle on ennen kaikkea siin\u00e4, ett\u00e4 \u2013 kuten Berdjajev sanoi \u2013 kulttuuri on uuden ihmisen henkinen tie, jota ilman ihminen ei voi t\u00e4ydellisty\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4nen tietoisuutensa laajentua ja jota ilman ihminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pysty saavuttamaan korkeampaa askelmaa kosmisessa evoluutiossa. Yksitt\u00e4isen ihmisen, kansakunnan tai valtion kulttuurin taso m\u00e4\u00e4rittelee loppujen lopuksi niiden evoluutiokohtalon ja el\u00e4m\u00e4n t\u00e4ydellistymisen prosessin. El\u00e4v\u00e4 Etiikka eli Kosmisen todellisuuden filosofia, jonka Nikolai ja Helena Roerich loivat yhdess\u00e4 anonyymin Opettajien ryhm\u00e4n kanssa, todistaa t\u00e4ysin pit\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 ihmiskunnan evoluution yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 tukipilareista on nimenomaan Kulttuuri. Tuo ajatus kulki l\u00e4pi Nikolai Roerichin koko tuotannon, niin taiteellisen kuin filosofisenkin. Juuri h\u00e4n pyrki tuomaan edes alkeellisen j\u00e4rjestyksen Kulttuuria koskeneiden n\u00e4kemysten v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksiin. Nuo v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykset eiv\u00e4t suinkaan ole olleet harmittomia, sill\u00e4 hyvin usein ne ovat johtaneet Kulttuurin itseisarvon v\u00e4h\u00e4ttelyyn ja olleet ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 syyn\u00e4 kokonaisten valtioiden ja kansojen kokemiin suuriin kriiseihin.<\/p>\n

Jokaisen maanp\u00e4\u00e4llisen ilmi\u00f6n taustalla on hengen ja materian v\u00e4linen vuorovaikutus, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kyseisen ilmi\u00f6n ydinolemuksen ja vaikutuksen ihmiskunnan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ihmiskunnan olemisella on kaksi muotoa: Kulttuuri ja sivilisaatio. Kumpikin muoto kattaa ihmiskunnan el\u00e4m\u00e4n kaikki ilmi\u00f6t eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ole olemassa niiden ulkopuolella. On v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 syv\u00e4llisesti, ett\u00e4 ihmiskunta on olemassa vain n\u00e4iden kahden siiven varassa, ja noudattaa j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niiden v\u00e4list\u00e4 harmoniaa, sill\u00e4 niiden avulla ihmiskunta lent\u00e4\u00e4 evoluution lentoaan. Siin\u00e4 miss\u00e4 Kulttuuri on ihmisen olemassaolon henki, on sivilisaatio sen ulkoiset puitteet eli materia. Siit\u00e4 huolimatta n\u00e4m\u00e4 kaksi k\u00e4sitett\u00e4, Kulttuuri ja sivilisaatio, sekoitetaan yh\u00e4 edelleen kesken\u00e4\u00e4n. Nikolai Roerich on kirjoittanut: \u201dKulttuurin ja sivilisaation k\u00e4sitteen suurta merkityst\u00e4 joutuu toistamaan usein. H\u00e4mm\u00e4styksekseen joutuu huomaamaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitteet, vaikka niill\u00e4 onkin hyvin hienostuneet juuret, ovat joutuneet uudelleentulkinnan ja v\u00e4\u00e4ristelyn kohteeksi. Lukemattomat ihmiset esimerkiksi olettavat edelleenkin, ett\u00e4 sana Kulttuuri voidaan korvata sanalla sivilisaatio. T\u00e4ll\u00f6in ei lainkaan oteta huomioon sit\u00e4, ett\u00e4 jo sanan \u201dkult\u201d latinankielisell\u00e4 kantasanalla on hyvin syv\u00e4, henkinen merkitys, kun taas \u201dsivilisaation\u201d kantana on yhteiskunnallisen tai siviiliel\u00e4m\u00e4n piiri.\u201d4<\/p>\n

N\u00e4ill\u00e4 toiminnan muodoilla, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan niin tiiviisti toisiinsa kytk\u00f6ksiss\u00e4, on molemmilla eri syntyl\u00e4hde ja erilainen sis\u00e4lt\u00f6 ja tarkoitus. Sivilisaation samaistaminen Kulttuuriin johtaa perusk\u00e4sitteiden sekoittumiseen ja henkisyyden aliarvioimiseen ihmiskunnan historiassa. K\u00e4sitteen korvaaminen toisella, mit\u00e4 tapahtuu usein, tekee mahdolliseksi sen, ett\u00e4 Kulttuuriin sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n v\u00e4kipakolla teht\u00e4vi\u00e4, jotka ovat sille vieraita ja toisaalta sivilisaatioon luetaan kuuluvaksi sellaista, mik\u00e4 ei ole sille lainkaan luonteenomaista. T\u00e4m\u00e4nkaltaisesta sekaannuksesta ovat syntyneet myytit \u201dtuhatvuotisista valtakunnista\u201d, \u201dikuisista opetuksista\u201d sek\u00e4 \u201dproletaarisesta\u201d ja \u201dporvarillisesta\u201d kulttuurista.<\/p>\n

Kulttuurin piiriin voimme laskea kuuluviksi ne ihmisen hengen ilmentym\u00e4t, jotka ik\u00e4\u00e4n kuin itsest\u00e4\u00e4n pulppuavat ihmisen salaper\u00e4isist\u00e4 syvyyksist\u00e4. Ne ovat olemukseltaan luonnollisia ja ihmiselle itselleen luonteenomaisia. Laulu ja musiikki, taiteellinen ilmaisu kaikissa muodoissaan, erilaiset kultit, eettisyys, runous ja niin edelleen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ilmestyneen yhdess\u00e4 ihmisen kanssa ja kasvaneen ja kehittyneen rinnan h\u00e4nen tietoisuutensa kanssa.<\/p>\n

Sivilisaatiosta poiketen Kulttuuri on itseorganisoituva hengen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka luo sen mukaan, mik\u00e4 on kyseisen hengen energian taso ja laatu. Toisin ilmaistuna hengen itseorganisaatio on Kulttuurin olemassaolon muoto.<\/p>\n

Henkistynytt\u00e4 Kosmosta edustavien ja ihmiskunnan evoluutioon osallistuvien Hierarkkien tekem\u00e4 luomisty\u00f6 ilmenee ensisijaisesti Kulttuurissa. Itseorganisoituvana hengen j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 se on evoluution energiasyd\u00e4n.<\/p>\n

Mainitunlainen vaikutus ihmiskunnan evoluutioon voidaan n\u00e4hd\u00e4 ihmiskunnan varhaisimmista ajoista l\u00e4htien aina n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Myyttien ja legendojen kulttuurisankarit, Opettajat, anonyymit ja historialliset uskonnolliset oppi-is\u00e4t ja lopulta henkis-eettisten opetusten luojat ovat kaikki olleet yhteydess\u00e4 kosmisiin Hierarkkeihin. Joissakin tapauksissa he itse ovat olleet kosmisen evoluution subjekteja, ts. he ovat tietoisesti vaikuttaneet evoluution kulkuun. Kulttuuri on \u201dmit\u00e4 syvin el\u00e4m\u00e4n tukipilari, joka korkeimmin hopealangoin on kiinnitetty Evoluution Hierarkiaan\u201d5, kirjoitti Roerich. \u201dKulttuuri lep\u00e4\u00e4 kauneuden ja tiedon varassa. Se kasvaa Valon Hierarkian siunauksen tiedostamisesta. Se tarkoittaa, ett\u00e4 mekaaniseen tiedostamiseen pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 syd\u00e4men tuli. Siin\u00e4 on jo ensimm\u00e4inen Kulttuurin ja sivilisaation v\u00e4linen ero.\u201d6<\/p>\n

\u201dSyd\u00e4men tuli\u201d ei ainoastaan erota Kulttuuria sivilisaatiosta, vaan se on hyvin t\u00e4rke\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n Kulttuurin ominaisuus. Jos tuo energia puuttuu Kulttuurin tila-avaruudesta, Kulttuuri tuhoutuu ja h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Nikolai Roerich k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 usein sanoja \u201dsyd\u00e4mellisyys\u201d, \u201dsyd\u00e4men kieli\u201d ja \u201dsyd\u00e4men ymm\u00e4rrys\u201d. Kulttuurissa on muinaisista ajoista l\u00e4htien ymm\u00e4rretty ja tuntunut nimenomaan syd\u00e4men merkitys. Roerichin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4, jonka mukaan \u201dKulttuuri on syd\u00e4n\u201d, on erityisen arvokas. \u201dSyd\u00e4nt\u00e4 ei pid\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vain symbolisesti, vaan se on suuri laboratorio, jossa tapahtuu meid\u00e4n tietoisuutemme transmutaatio, toisin sanoen koko olemuksemme muuntuminen\u201d, kirjoitti Helena Roerich. \u201dIlman syd\u00e4men kehitt\u00e4mist\u00e4 ja hienoaineistamista ei mik\u00e4\u00e4n edistyminen, ei mik\u00e4\u00e4n kehitys ole mahdollista; siksi suuri syd\u00e4men magneetti pit\u00e4\u00e4 asettaa kaiken rakentamisen perustaksi. Niinp\u00e4 uuden rodun edustajat erottuvat syd\u00e4mens\u00e4 hienoaineisuuden puolesta, joka on avain kaikkiin saavutuksiin\u201d.7 El\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Etiikassa on mit\u00e4 arvokkain kirja, joka on omistettu syd\u00e4men merkitykselle evoluutiossa, ja jonka nimi onkin juuri Syd\u00e4n. Siit\u00e4 me voimme lukea, ett\u00e4 syd\u00e4n on se tila, jossa meid\u00e4n tietoisuutemme sijaitsee ja kehittyy. Syd\u00e4n on yhdyssilta Maan ja Korkeamman maailman v\u00e4lill\u00e4. Syd\u00e4mess\u00e4 asuu mieli ja ajattelu, joiden laatu on korkeampi kuin \u00e4lyn. Tuo mieli on nimelt\u00e4\u00e4n viisaus, joka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n todellisuuden laadullisesti paremmin ja syvemmin kuin \u00e4ly. Ottaen huomioon n\u00e4m\u00e4 syd\u00e4men ominaisuudet El\u00e4v\u00e4n Etiikan tekij\u00e4t antavat evolutiivisen teht\u00e4v\u00e4n: syd\u00e4men ja \u00e4lyn synteesi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman tutkimista ja tiedostamista varten. Eri alojen tutkijat ovat jo alkaneet kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota syd\u00e4meen. USA:ssa on olemassa Syd\u00e4men matematiikan instituutti (Institute of HeartMath), jonka tutkimukset ovat todistaneet monia El\u00e4v\u00e4st\u00e4 Etiikasta meille tuttuja asioita. Instituutin tutkijat, jotka ovat k\u00e4ytt\u00e4neet syd\u00e4men tutkimuksissaan uusia l\u00e4hestymistapoja, ovat huomanneet, ett\u00e4 syd\u00e4mell\u00e4 on niin sanoaksemme oma hermostonsa ja omat sis\u00e4iset aivonsa, ja ett\u00e4 se kykenee ajattelemaan itsen\u00e4isesti. Jos syd\u00e4men ja aivojen v\u00e4lille kehittyy tietty tasapaino eli harmonia, niin ihmisen tietoisuus laajenee, mink\u00e4 seurauksena ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 todellisuus havaitaan oikeammin ja selke\u00e4mmin. Viisaus on ollut tunnettua jo muinaisina aikoina. El\u00e4v\u00e4 Etiikka tuo esiin uuden, kosmisen ajattelun tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n ja esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 viisaus on tehokkaampi metodi kuin \u00e4lyllinen tieto. Institute of HeartMathin mukaan on paljon tapauksia, jotka ovat osoittaneet syd\u00e4men viisauden tehokkuuden toiminnassa. On havaittu, ett\u00e4 syd\u00e4men viisaus on suoraan yhteydess\u00e4 ihmisen moraalisiin ominaisuuksiin. Instituutin tutkijat ovat julkaisseet hyvin mielenkiintoisia artikkeleita monissa amerikkalaisissa l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 aikakausijulkaisuissa, mm. American Journal of Cardiology, Stress Medicine ja Integrative Physiological and Behavioral Science.<\/p>\n

El\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Etiikassa sanotaan, ett\u00e4 Uusi Maailma, jonka Kosminen evoluutio on meid\u00e4n planeetallemme m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt, tulee olemaan Syd\u00e4men aikakausi. Syd\u00e4mell\u00e4 on siin\u00e4 t\u00e4rkein rooli tiedossa, tietoisuuden laajenemisessa ja henkisess\u00e4 t\u00e4ydellistymisess\u00e4. Roerichin sanat \u201dKulttuuri on syd\u00e4n\u201d johtavat meid\u00e4t p\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 syd\u00e4n on Kulttuurin t\u00e4rkein moottori ja sen henkinen keskus. Siksi tulossa oleva aikakausi on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s Kulttuurin aikakausi. Kaiken t\u00e4m\u00e4n perusteella voidaan sanoa, ett\u00e4 Kulttuuri on inhimilliselle yhteiskunnalle niin evoluution ja historian tukipilari kuin my\u00f6s sen syd\u00e4n. Toisaalta sivilisaatio on yhteiskunnan \u00e4ly. Kulttuuria tuhotessamme haavoitamme yhteiskunnan syd\u00e4nt\u00e4, mik\u00e4 voi johtaa ja usein johtaakin sen halvaantumiseen. Totalitarismi antaa meille lukuisia esimerkkej\u00e4 syd\u00e4mett\u00f6mist\u00e4 yhteiskunnista. Ven\u00e4j\u00e4 on yksi niist\u00e4.<\/p>\n

Nimitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n Kulttuuria \u201dIhanaksi puutarhaksi\u201d Roerich laittaa Kauneuden hengen siin\u00e4 ensimm\u00e4iselle sijalle harmonian energialakina. \u201dKauneuden tiedostaminen pelastaa maailman\u201d, h\u00e4n toisti Dostojevskin sanat korjaten niit\u00e4 hieman. T\u00e4h\u00e4n sanontaan sis\u00e4ltyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kosmisen evoluution koko olemus. Kosminen evoluutio kulkee kaaoksesta j\u00e4rjestykseen, yksinkertaisesta monimutkaiseen, alkukantaisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 Kauneuteen. Kauneus henkisen\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 hienoaineistaa el\u00e4m\u00e4n materian ja ihmisen energian. Kauneuden katseleminen muovaa ihmisess\u00e4 filosofisen ja hienoaineistuneen n\u00e4kemyksen maailmasta. Kulttuuri ei voi olla olemassa ilman luovuutta, sill\u00e4 nimenomaan luovuus on se energiaydin, jota ilman hengen itseorganisoituva j\u00e4rjestelm\u00e4 ei voi kehitty\u00e4 yksinkertaisesta monimutkaiseksi, tiiviist\u00e4 olomuodosta hienoaineiseksi. Luovuus tuo maallisen ihmisen l\u00e4hemm\u00e4s Luoja-Jumalaa ja osoittaa h\u00e4nelle samalla evoluutiotien Kosmoksen t\u00e4htiavaruuksissa. Juuri luovuus Kulttuurin ilmentym\u00e4n\u00e4, kun Kulttuuri ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n kaikkein laajimmassa merkityksess\u00e4\u00e4n, tekee mahdolliseksi yhteisty\u00f6n korkean kosmisen Hierarkian kanssa. \u201dSyd\u00e4men kielen\u201d energiallisesti vahvistamana se synnytt\u00e4\u00e4 luoja-ihmiselle mahdollisuuden murtautua tuntemattomaan, \u00c4\u00e4rett\u00f6myyteen. \u201dJuuri Luomisen kieli on se yleisinhimillinen kieli, joka ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n syd\u00e4mell\u00e4. Ja mik\u00e4 voisikaan olla valovoimaisempaa, paremmin yhteisymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin syd\u00e4men kieli, jonka rinnalla kaikki \u00e4\u00e4neen lausutut puheenparret paljastuvat k\u00f6yhiksi ja primitiivisiksi? Ainoastaan luovuus kaikessa monimuotoisuudessaan tuo rauhanomaisen, yhdist\u00e4v\u00e4n virtauksen kaikkeen el\u00e4m\u00e4n rakenteeseen. Ja se, joka kaikista ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 vaikeuksista huolimatta ponnistelee t\u00e4ll\u00e4 Valon tiell\u00e4, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 evoluutioteht\u00e4v\u00e4\u00e4.\u201d8<\/p>\n

Sellaiset ihmisen hengen korkeav\u00e4r\u00e4hteiset energiailmi\u00f6t kuin syd\u00e4mellisyys ja rakkaus ovat erottamaton osa Kulttuuria sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Ilman n\u00e4it\u00e4 ominaisuuksia, kuten Roerich aivan oikein v\u00e4itti, ei ole sivistynytt\u00e4 ihmist\u00e4. Roerichin rikkaassa ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kulttuurin paletissa ei ole paikkaa henkisyytt\u00e4 vailla oleville, kuivakoille \u201dsivistyneille\u201d ihmisille, jotka kyll\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4t, mill\u00e4 haarukalla kala sy\u00f6d\u00e4\u00e4n, mutta joilla ei ole mit\u00e4\u00e4n k\u00e4sityst\u00e4 niist\u00e4 korkeammista voimista, joita heiss\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n on. Kulttuuri ei voi olla olemassa ilman luonnollista yhteytt\u00e4 Korkeimpaan. Yhteydet korkeamman materiantilan ja korkeampien ulottuvuuksien maailmoihin vaikuttavat suoraan Kulttuurin itseorganisoituvan j\u00e4rjestelm\u00e4n muotoutumiseen. Kuten Nikolai Berdjajev kirjoitti, \u201dsiin\u00e4 [Kulttuurissa] on annettu tieto ja kuva toisenlaisesta henkisest\u00e4 todellisuudesta\u201d. Tuo \u201dtoisenlainen henkinen todellisuus\u201d tuli ihmiseen h\u00e4nen tietoisuutensa ensimm\u00e4isten kipin\u00f6iden my\u00f6t\u00e4, h\u00e4nen luovuutensa ensimm\u00e4isten muotojen mukana. 1900-luku antoi meille valtavasti materiaalia erilaisista yhteyksist\u00e4 tuohon \u201dtoisenlaiseen henkiseen todellisuuteen\u201d. Energiat, jotka l\u00e4hestyv\u00e4t Maata mit\u00e4 monimutkaisimpien Kosmoksessa tapahtuvien energianvaihtoprosessien seurauksena, voivat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 positiivisen roolinsa vain kulkiessaan Kulttuurin kent\u00e4n l\u00e4pi, johon on keskittynyt noiden energioiden vastaanottamista varten v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n korkea henkinen potentiaali. Mik\u00e4li Maata l\u00e4helle tulleet energiat eiv\u00e4t kohtaa matkallaan pehment\u00e4vi\u00e4 henkisi\u00e4 energiarakenteita, jotka kykenev\u00e4t alentamaan niiden j\u00e4nnitett\u00e4, ne voivat saada tuhoisan luonteen.<\/p>\n

Kuten artikkelissa aikaisemmin sanottiin, sivilisaatio on el\u00e4m\u00e4n ulkoiset puitteet, sen j\u00e4rjest\u00e4ytynyt tiivis materia. Ihmiskunnan historiassa on syntynyt ja muovautunut erityyppisi\u00e4 sivilisaatioita. Niiden luonne on m\u00e4\u00e4r\u00e4ytynyt ensisijassa sen tason mukaan, jolla ne ovat olleet vuorovaikutuksessa Kulttuurin kanssa, sill\u00e4 itse sivilisaatio syntyy Kulttuurin energiakent\u00e4ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 prosessia ei ole viel\u00e4 tutkittu, aivan kuten itse Kulttuurin luonnettakaan ei ole ymm\u00e4rretty. Voidaan vain sanoa, ett\u00e4 monet varhaiset sivilisaatiot ovat syntyneet ja kehittyneet yhdess\u00e4 Kulttuurin kanssa ja olleet sen kanssa aktiivisessa vuorovaikutuksessa. Alkuvaiheessa sivilisaatio on ollut er\u00e4\u00e4nlainen kehys Kulttuurin jalokivelle, ja kehyksen vastaavuus itse kiveen, toisin sanoen niiden harmonian aste, on m\u00e4\u00e4ritellyt ihmiskunnan kunkin historian kauden laadun, henkisyyden ja kulttuurisuuden. Joissakin tapauksissa kehys kului ja hajosi eri syist\u00e4, ja silloin itse jalokivi j\u00e4i luonnonvoimien armoille, jotka usein olivat tuhovoimaisia. Joskus sivilisaatio loittoni Kulttuurista tai l\u00e4heni sit\u00e4, mutta sivilisaatio ei viimeisten kahden tuhannen vuoden aikana eik\u00e4 sit\u00e4 ennenk\u00e4\u00e4n ole koskaan ollut olemassa erill\u00e4\u00e4n Kulttuurista. Sivilisaation t\u00e4ydellinen erkaneminen Kulttuurista on ominaista 1900-luvulle, joka osuu planeettamme el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuvien uusien evoluutiomuutosten kynnykselle. Toisin kuin Kulttuuri, sivilisaatiot edustavat ihmisel\u00e4m\u00e4n ohimenev\u00e4\u00e4, katoavaista materiaa. Ne ovat tulleet ja menneet, syntyneet ja tuhoutuneet, kun taas Kulttuurin ikuinen henki, jonka kantajana on aina ollut ihmiskunta kokonaisuudessaan, on pysyv\u00e4. Se on k\u00e4ynyt l\u00e4pi omia kehityssyklej\u00e4\u00e4n monien sukupolvien kautta vahvistaen niiden henke\u00e4 ja laajentaen niiden evoluution energiallisia mahdollisuuksia.<\/p>\n

Roerich kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiomme siihen, ett\u00e4 Kulttuurin ja sivilisaation v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa etusija tulee antaa Kulttuurille, sill\u00e4 se varjelee sivilisaatiota monilta sille ominaisilta v\u00e4\u00e4ristymilt\u00e4. \u201dMuistakaamme Valon testamentti\u201d, h\u00e4n kirjoittaa, \u201dett\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 meille on ennen kaikkea henki ja luovuus, sitten tulee terveys ja vasta kolmannella sijalla on rikkaus.\u201d9<\/p>\n

Henki ja materia sykkiv\u00e4t suurten kosmisten lakien ohjaamassa ehe\u00e4ss\u00e4 energiarakenteessa. Pyrkiess\u00e4\u00e4n evoluution niille varaamaan synteesiin ne v\u00e4lill\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4t sit\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 loittonevat siit\u00e4. Siit\u00e4 syyst\u00e4 syntyv\u00e4t Kulttuurin kukoistuskaudet, jolloin sivilisaatio muuttuu kulttuuriseksi, ja v\u00e4lill\u00e4 taas materiaalinen sivilisaatio p\u00e4\u00e4see voitolle, jolloin Kulttuuri v\u00e4istyy taka-alalle pystym\u00e4tt\u00e4 aina vaikuttamaan sivilisaatioon.<\/p>\n

Porvarilliset vallankumoukset, joilla oli pragmaattinen ja materialistinen luonne, vahvistivat ja kehittiv\u00e4t kuilua, joka oli muodostunut Kulttuuri-sivilisaatio-ilmi\u00f6n ehyeen kehoon. Henki loittoni materiasta. Materia alkoi vaatia liikaa valtaa henkisist\u00e4 arvoista. Kulttuurista irti rep\u00e4isty sivilisaatio alkoi muovata yksisilm\u00e4ist\u00e4 materialistista ajattelua, jossa vallitsevana oli 1800-luvun idealismin viimeisetkin j\u00e4\u00e4nteet tuhonnut alaston pragmatismi. Ihminen itse, h\u00e4nen sielunsa, tunteensa ja monimutkainen sis\u00e4inen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 erotettiin v\u00e4kisin yhteiskunnasta, sen uusista arvoista ja uusista materialistisista teht\u00e4vist\u00e4. Materia valloitti hallitsevan aseman voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin. Aggressiivisesti ja kursailematta se ajoi hengen nurkkaan ja j\u00e4tti ihmisyhteis\u00f6n vaille sen tarvitsemaa yhteis\u00f6llist\u00e4 energiaa. Se katkaisi yhteyden Korkeimpaan, ilmaisi ep\u00e4ilyns\u00e4 kosmisen luomisty\u00f6n todellisuutta kohtaan ja omi itselleen Luoja-Jumalan teht\u00e4v\u00e4t, koska se oli varma kyvyst\u00e4\u00e4n luoda kaiken omin k\u00e4sin ja oman \u00e4lyns\u00e4 voimalla. \u201dSivilisaatiossa\u201d, kirjoitti Nikolai Berdjajev, \u201dhenkinen energia ehtyy, henki \u2013 kulttuurin l\u00e4hde \u2013 kuihtuu. Silloin ihmissielua eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 hallitse luonnon omat, sanan jalossa merkityksess\u00e4 barbaariset voimat, vaan koneiden ja mekaanisuuden maaginen valtakunta, joka korvaa aidon olemassaolon.\u201d10<\/p>\n

1900-luvun koneellistunut ja teknistynyt sivilisaatio lakkaa tarvitsemasta filosofiaa, aitoa taidetta ja uskontoa sanan todellisessa merkityksess\u00e4. Se korvaa Kulttuurin viihdeteollisuudella, jonka pohjalta syntyy \u201dmassakulttuuri\u201d, jonka kutsumuksena on palvella yhteiskunnan materiaa eik\u00e4 suinkaan ravita sen henke\u00e4. Se antaa periksi ihmiskehon alimmille tunteille ja vieteille, tappaa sen energian, est\u00e4\u00e4 hengen ja materian v\u00e4lisen harmonian kehittymisen ja siten vaikeuttaa ihmisen kohoamista yl\u00f6sp\u00e4in evoluutiossa. Kun puhumme siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiskunta on joutunut umpikujaan t\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n maapallon koneilla ja alistaessaan ihmisen noille koneille ja aiheuttanut korjaamatonta vahinkoa Maan luonnolle ja siten my\u00f6s ihmiselle itselleen, meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaiken tuon syy. Ja syy on siin\u00e4, ett\u00e4 Kulttuuri ja sivilisaatio ovat erkaantuneet toisistaan, Kulttuuria v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n ja materiaalista sivilisaatiota yliarvostetaan. Tasapaino, joka on kannatellut Planeettaamme kahden siiven tavoin, on tiettyjen konkreettisten syiden takia j\u00e4rkkynyt. Jossakin vaiheessa tapahtui nyrj\u00e4hdys, ja kaikki alkoi menn\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan \u2013 ei kohti evoluutiota, jota s\u00e4\u00e4telev\u00e4t suuret kosmiset lait, vaan pitkin kuoppaista, p\u00f6lyist\u00e4, umpikujaan johtavaa tiet\u00e4, jolla odottavat energiakatastrofit.<\/p>\n

Kulttuurin ja sivilisaation v\u00e4lisen vuorovaikutuksen v\u00e4\u00e4ristym\u00e4t, joita olemme todistamassa, ovat syyn\u00e4 viel\u00e4 yhteen negatiiviseen ilmi\u00f6\u00f6n. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ihmiskunnan historiassa on teknistynyt sivilisaatio alkanut 2000-luvun vaihteessa vaikuttaa Kulttuuriin. Se on alkanut v\u00e4heksy\u00e4 ja usein jopa tehnyt kokonaan tyhj\u00e4ksi Kulttuurin roolin, jonka kosminen evoluutio ja ihmiskunnan historia ovat Kulttuurille antaneet. Nimenomaan teknistyneen sivilisaation vaikutus taiteeseen on johtanut siihen, ett\u00e4 jotkin taiteen suuntaukset ovat unohtaneet kauneuden, kadottaneet kauneuden tunteen ja luoneet erilaisia rumuutta edustavia esineit\u00e4. Kaikkein kauhistuttavinta on se, ett\u00e4 kyseisenlaiset luomukset tulevat muotiin ja saavat suosiota. Taiteeseen on tullut koneellisia muotoja, musiikki matkii primitiivisi\u00e4 konemaisia rytmej\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n voimme jo havaita uuden prosessin, jossa r\u00e4mettynyt sivilisaatio, saatuaan hallintaansa ihmisten sielut sanan t\u00e4ydess\u00e4 merkityksess\u00e4, alkaa tuhota Kauneutta, joka on hienoaineista luovaa energiaa, ja korvata tiedon tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydell\u00e4, joka perustuu nyky-yhteiskunnassa vallitsevaan rajoittamattomaan kuluttamiseen.<\/p>\n

Nikolai Roerich v\u00e4itti, ett\u00e4 jokaisella ilmi\u00f6ll\u00e4 on omat kehityssyklins\u00e4, omat nousu- ja laskukautensa. Kulttuuri ja sivilisaatio saavuttivat eriytymisasteensa lakipisteen1900-luvulla. Ja vain synteesi voi palauttaa Kulttuuri-sivilisaatio-j\u00e4rjestelm\u00e4n siihen tilaan, joka vastaa kosmisen evoluution p\u00e4\u00e4suuntaa. Loppujen lopuksi evoluution p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 meid\u00e4n tiiviiss\u00e4 maailmassamme on hengen ja materian l\u00e4hent\u00e4minen toisiinsa, niiden v\u00e4lisen harmonian saavuttaminen tietyss\u00e4 vaiheessa ja lopulta niiden synteesi, joka johtaa henkistyneen materian luomiseen ja kohottaa sen energiatasoa. Roerichin mukaan tuo synteesi muuttaa sivilisaation merkityksen, henkist\u00e4\u00e4 sen ja tekee Kulttuurista ja sivilisaatiosta kokonaisvaltaisen ilmi\u00f6n, joka toimii laadullisesti jo korkeammalla tasolla kuin sen alkuper\u00e4inen muoto. \u201dHyv\u00e4\u00e4 tekev\u00e4 Synteesi\u201d, kirjoitti Roerich, \u201dauttaa sek\u00e4 tuomaan el\u00e4m\u00e4n arkeen tervehdytt\u00e4vi\u00e4 korkeita k\u00e4sitteit\u00e4, ett\u00e4 opettaa sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4\u00e4n itseens\u00e4 kaiken sen, mik\u00e4 ehdollisten tottumusten, ennakkoluulojen ja taikauskon n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna viel\u00e4 eilen tuntui joko tyhj\u00e4n abstraktilta tai ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen k\u00f6mpel\u00f6lt\u00e4 tai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n naurettavalta.\u201d11<\/p>\n

Nikolai Roerichill\u00e4 oli er\u00e4s erinomainen ominaisuus: h\u00e4nen filosofisesti syv\u00e4 ajattelunsa muuttui aina toiminnaksi. Tiedostaessaan Kulttuurin merkityksen evoluution perustana h\u00e4n ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 Kulttuuria ei pid\u00e4 ainoastaan kehitt\u00e4\u00e4 ihmiskunnan kosmisen evoluution tukipilarina, vaan my\u00f6s suojella sit\u00e4. Kulttuurin tilanne 1900-luvulla ei ollut paras mahdollinen. Ensimm\u00e4inen ja toinen maailmansota, kaikenlaiset aseelliset yhteenotot, vallankumoukset, Kulttuurin laiminly\u00f6minen rauhan aikana \u2013 tuo kaikki sai aikaan tuhoisia prosesseja Kulttuurin tila-avaruudessa, mik\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 on hidastanut sen kehityst\u00e4 ja siten vaikuttanut hyvin kielteisesti ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ihmiskunnan evoluutioon. Sotatoimien aikana tuhottiin kirkkoja, kirjastoja, taidegallerioita ja muita korvaamattoman arvokkaita kulttuurikohteita. Ihmisen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys tuhosi vuosisatojen aikana ker\u00e4ttyj\u00e4 kulttuuriaarteita, poltti ainutkertaisia k\u00e4sikirjoituksia, polki jalkoihinsa kirjoituksiin sis\u00e4ltyv\u00e4t ajatukset ja h\u00e4vitti kallisarvoisia taideteoksia. Niihin sis\u00e4ltyi mit\u00e4 arvokkain energia. Toisin sanottuna se kiskoi irti ihmiskunnan evoluutiotien suuntaviitat, mink\u00e4 vaikutus tuntui luonnollisesti kaikilla el\u00e4m\u00e4nalueilla. 1900-luku kulki vakavien kriisien kautta, joiden taustalla oli tavalla tai toisella Maa-planeetan henkisen kulttuurin kriisi. 2000-luku on todistajana jo maailmanlaajuisille kriiseille, joita ihmiskunta ei toistaiseksi ole pystynyt ratkaisemaan. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ja alhainen tietoisuuden taso heikent\u00e4v\u00e4t kulttuurin perustuksia; niin usein kielletyksi ja tuhotuksi tulleet tieto ja kauneus sen sijaan sijaitsevat kulttuurin tila-avaruudessa ja ovat Helena Roerichin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaisesti kosmisen evoluution kruunu.<\/p>\n

\u201dMe surimme Leuvenin kirjastoa\u201d, kirjoitti Nikolai Roerich my\u00f6t\u00e4tuntoisena vuonna 1930, \u201dja Reimsin ja Ypresin katedraalien ainutkertaista kauneutta. Me muistamme lukuisat yksityiskokoelmien aarteet, jotka tuhoutuivat maailman myllerryksen aikana, mutta emme halua kirjoittaa vihamielisi\u00e4 sanoja. Sanomme ainoastaan: \u201dTuhosi ihmisen erehdys, korjasi ihmisen toivo\u201d. Mutta siit\u00e4 huolimatta t\u00e4m\u00e4n tai tuon asteiset turmiolliset virheet voivat toistua, ja lukemattomat uudet muistomerkit ihmisten suurt\u00f6ist\u00e4 voivat taas tuhoutua.\u201d12 H\u00e4nen ennakkoaavistuksensa k\u00e4vi toteen. Toinen maailmansota pyyhk\u00e4isi olemattomiin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kallisarvoisia kulttuurimuistomerkkej\u00e4, tuhosi valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n korvaamattoman arvokkaita taideteoksia, h\u00e4vitti muinaisia henkisen energian kantajia. Nikolai Roerich oli oikeassa ennakkoaavistuksessaan, eik\u00e4 vain siin\u00e4, vaan globaalissa toiminnassaan, jonka h\u00e4n aloitti joitakin vuosia ennen toisen maailmansodan alkua. Kyseess\u00e4 oli koko maailman tuntema Roerich-pakti kulttuuriarvojen suojelusta sotatoimien ja rauhanajan oloissa. Roerich oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Pakti ei velvoittanut ainoastaan sen allekirjoittaneita valtioita, vaan yhteiskuntaa ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. Roerich-pakti oli suunnattu hyvin laajalle yleis\u00f6lle, jossakin mieless\u00e4 kulttuurin suojelun joukkoliikkeelle. \u201dEmme v\u00e4sy toistamaan\u201d, h\u00e4n kirjoitti, \u201dett\u00e4 valtiollisen tunnustamisen lis\u00e4ksi tarvitaan kansalaispiirien toimeliasta osallistumista. Kulttuuriarvot kaunistavat ja kohottavat niin pienten kuin suurten koko el\u00e4m\u00e4n. Ja siksi kaikkien tulee huolehtia niist\u00e4 ahkerasti.\u201d13 Roerich oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunnallisen prinsiipin \u201dpit\u00e4\u00e4 olla yhteisen asian perustana\u201d.14 T\u00e4m\u00e4n v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeytt\u00e4 on vaikea yliarvioida. Vain yhteiskunta kokonaisuutena voi tehd\u00e4 jotakin kulttuurin hyv\u00e4ksi, sill\u00e4 eiv\u00e4t vallanpit\u00e4j\u00e4t, vaan yhteiskunta on kulttuurin kantaja, eiv\u00e4t valtion virkamiehet, vaan yhteiskunta voi tosiasiallisesti suojella kulttuuria. Koska itse kulttuuri on vapaan luomisen tila, sill\u00e4 on yhteiskunnalliset ja kansalliset juuret. Kulttuurin luo yhteiskunta ihmisyhteis\u00f6\u00e4 varten.<\/p>\n

\u201dHallitusten asetusten lis\u00e4ksi\u201d, kirjoitti Roerich Paktiin liittyen, \u201d nimenomaan yleinen mielipide on maailmanlaajuisesti merkitt\u00e4vien kansallisten aarteiden t\u00e4rkein suojelija.\u201d15<\/p>\n

H\u00e4n kiinnitti huomiota tuonkaltaiseen toimintaan erityisesti Ven\u00e4j\u00e4n kansan keskuudessa, jolla on rikas kulttuuriperint\u00f6. \u201dVen\u00e4j\u00e4n kansan pit\u00e4\u00e4 maineikkaan tulevaisuuden perillisin\u00e4 suojella erityisesti Kulttuuria\u201d, 16 taiteilija on sanonut. Mit\u00e4 tarkoittivat sanat \u201dsuojella erityisesti Kulttuuria\u201d? Neuvostoliitossa oli 1930-luvulla k\u00e4ynniss\u00e4 tuhoisa, kulttuurivallankumoukseksi nimitetty prosessi. Tuona kammottavana aikana tuhottiin vailla mielt\u00e4 ja sielua tuhansia ja taas tuhansia kulttuurin muistomerkkej\u00e4 vallanpit\u00e4jien k\u00e4skyst\u00e4. Roerich protestoi sit\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Kristus Vapahtajan katedraalin h\u00e4vitt\u00e4minen her\u00e4tti h\u00e4ness\u00e4 hyvin kielteisen reaktion, josta h\u00e4n ei voinut vaieta. \u201dTe joilla on valta! Sanokaa lujasti ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti, ett\u00e4 tuollaista h\u00e4vityst\u00e4 ei voida sallia\u2026 Te joilla on valta! Sanokaa uudestaan ja yh\u00e4 kuuluvammin, ett\u00e4 kulttuuriaarteiden h\u00e4vitt\u00e4mist\u00e4 ei voida sallia, ja ett\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t joutuvat ainiaaksi h\u00e4pe\u00e4listalle.\u201d17 Mutta h\u00e4nen kotimaansa vallanpit\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t kiinnitt\u00e4neet huomiota sen enemp\u00e4\u00e4 h\u00e4nen vetoomuksiinsa kuin kansainv\u00e4liseen Paktiin kulttuuriarvojen suojelemiseksi, jota he eiv\u00e4t suostuneet allekirjoittamaan. Helena Roerich, joka oli huomattava filosofi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, tuki Nikolai Roerichi\u00e4. H\u00e4n kirjoitti uudesta aikakaudesta, jolloin Kulttuuri on vallitsevana, ja korosti Kulttuurin suojelemisen t\u00e4rkeytt\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 sit\u00e4 loukattiin tai jopa tuhottiin. \u201dTaistelkaa kaikin voimin ja vaatikaa oikeuksianne yhteisen hyv\u00e4n ja kulttuurin nimiss\u00e4! Puolinaiset teot ovat kaikkialla turmiollisia, vaatikaa t\u00e4ydellist\u00e4 voittoa, t\u00e4ytt\u00e4 vapautta kaikkien keinojen suuntaamiseksi maan kulttuurin laajentamiseen! Nyt tarvitaan tekoja, mahdollisimman laaja-alaisia tekoja.\u201d18 Helena Roerichin vuonna 1931 kirjoittama vetoomus ei ole menett\u00e4nyt ajankohtaisuuttaan viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ovat jo kauan sitten vaihtuneet ne \u201djoilla on valta\u201d, ja viime vuosina monet asiat ovat muuttuneet siell\u00e4. Mutta Kulttuurin merkityst\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yh\u00e4 huonosti ja tehd\u00e4\u00e4n tekoja, jotka aiheuttavat haittaa Kulttuurille. Kulttuurin suojeleminen on ajankohtaista yh\u00e4 edelleenkin. Roerich-pakti on edelleenkin p\u00e4iv\u00e4npolttava asia. Sen merkitys on kasvanut entisest\u00e4\u00e4n ja se edellytt\u00e4\u00e4 ratkaisua sek\u00e4 niiden taholta \u201djoilla on valta\u201d ett\u00e4 kansalaisten taholta. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ne \u201djoilla on valta\u201d eiv\u00e4t syvenny Kulttuurin tila-avaruudessa tapahtuviin prosesseihin eiv\u00e4tk\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 niit\u00e4, vaan seuraavat vastaan panematta siin\u00e4 syntyneit\u00e4 tendenssej\u00e4. N\u00e4iden valtaapit\u00e4vien kulttuuripolitiikassa ilmenee melko selv\u00e4sti se sivilisaation ylivalta, josta jo ylemp\u00e4n\u00e4 oli puhe. Rajoittuneisuuttaan ja usein suoranaista tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n tai siksi, ett\u00e4 eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 kulttuurin merkityst\u00e4 maan yleiselle kehitykselle, Ven\u00e4j\u00e4n valtaapit\u00e4v\u00e4t antavat etusijan kulttuurin asemesta siit\u00e4 irtirev\u00e4istyille sivilisaation ilmentymille. Siksi meill\u00e4 niiden, \u201djoilla on valta\u201d, yleinen politiikka keskittyy ennen kaikkea materiaalisiin ja sosioekonomisiin kysymyksiin. He eiv\u00e4t tiedosta, ett\u00e4 kyseisen politiikan t\u00e4m\u00e4nhetkinen huono menestys johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kulttuuriin suhtaudutaan \u201dj\u00e4\u00e4nn\u00f6speriaatteen\u201d mukaisesti. Toisaalta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vallitseva yleinen mielipidek\u00e4\u00e4n ei aina kiinnit\u00e4 huomiota kulttuurin tilanteeseen. Historiallisesti tilanne on muotoutunut siten, ett\u00e4 vain harvat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t Kulttuurin olemuksen ja sen suojelmisen \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n t\u00e4rkeyden. Ei ymm\u00e4rret\u00e4 kyllin selke\u00e4sti, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n uudelleensyntyminen edellytt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea kulttuurin suojelemista ja kehitt\u00e4mist\u00e4. Hallitusten niin sanotulla \u201dkansallisella idealla\u201d leikittely on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tyhmyydess\u00e4\u00e4n ja jopa ajoittaisessa absurdiudessaan. Sen rakentamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mit\u00e4 erilaisimpia ilmi\u00f6it\u00e4, jopa urheilua, mm. jalkapalloa. Kulttuuria ei kukaan valtaapit\u00e4vist\u00e4 ole maininnut. Kansallista ideaa ei luoda kolmessa kuukaudessa, niin kuin Ven\u00e4j\u00e4n entinen presidentti Boris Jeltsin aikanaan vaati. Sen muotoutuminen vie vuosisatoja, ja vain siin\u00e4 muodossa se voi toimia vakaana yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. Mik\u00e4 muu kuin Kulttuuri voisi olla sellainen idea? Kultuurin voimakas henkinen energia kokoaa magneetin tavoin yhteen maan kansalliset edut, jotka muovaavat sen tulevaisuuden.<\/p>\n

\u201dNyt leirimme on keskell\u00e4 autiomaata. Joku on tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n joskus tuhonnut laajat mets\u00e4t, joiden j\u00e4\u00e4nteet me n\u00e4imme. Metsien my\u00f6t\u00e4 h\u00e4visiv\u00e4t my\u00f6s ruohokasvit. Ja vedet k\u00e4tkeytyiv\u00e4t maan alle. Autiomaa! Kaiken muunkin voi tuhota samalla tavalla tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tai vihan vallassa. Ja kuka tarvitsee tuota autiomaata \u2013 aineellista tai henkist\u00e4\u2026 Te joilla on valta, puhukaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti! Puhukaa yh\u00e4 uudestaan ja uudestaan rauhasta ja rakentamisesta.\u201d19<\/p>\n

Mets\u00e4 on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n tarkka mielikuva kulttuurista. Mets\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 tasapainoa ja antaa kaiken tarpeellisen ymp\u00e4rist\u00f6n el\u00e4m\u00e4lle. Kun mets\u00e4 hakataan, kaikki muuttuu hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi autiomaaksi. Kulttuurin \u201dhakkaamisella\u201d eli tuhoamisella on samanlainen merkitys yhteiskunnalle. On olemassa Kulttuurin luojia ja on sen tuhoajia. Viimeksi mainittujen lukum\u00e4r\u00e4 on Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 vain lis\u00e4\u00e4ntynyt viime aikoina. N\u00e4iden tuhoajien joukossa on my\u00f6s erilaatuisia ja -tasoisia virkamiehi\u00e4, joiden tilill\u00e4 on lukuisia tuhotekoja; niit\u00e4, jotka ovat hankkineet kulttuurikohteita sellaisiin tarkoituksiin, joilla ei ole kulttuurin kanssa mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4; valtaapit\u00e4vi\u00e4, jotka ovat antaneet luvan kulttuurin muistomerkkien h\u00e4vitt\u00e4miseen; duuman j\u00e4seni\u00e4, jotka ovat laatineet kulttuurinvastaisia lakeja ja monia muita, jotka eiv\u00e4t mieti sivistym\u00e4tt\u00f6mien tekojensa seurauksia. Samassa yhteydess\u00e4 on mainittava my\u00f6s ortodoksisen kirkon p\u00e4\u00e4miehet, jotka esiintyv\u00e4t Roerichej\u00e4 vastaan Kulttuurin luojina.<\/p>\n

Roerich-paktin symboliksi tuli Rauhan Lippu. Kolme pient\u00e4 ympyr\u00e4\u00e4 suuren keh\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4, jotka merkitsev\u00e4t menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden ykseytt\u00e4 Ikuisuudessa ja symbolisoivat kulttuurien jatkuvuuden kosmista lakia. Rauhan Lippu \u2013 evoluution kansainv\u00e4linen tunnus \u2013 on nostettu kaikkialla maailmassa siell\u00e4, miss\u00e4 suojellaan Kulttuuria. Rauhan Lippu on kiert\u00e4nyt meid\u00e4n planeettaamme avaruusaluksessa, liehunut Pohjois- ja Etel\u00e4navalla ja ollut mukana monissa kulttuuritapahtumissa.<\/p>\n

Jo ennen Paktin allekirjoittamista Nikolai Roerich kirjoitti vuonna 1930: \u201dT\u00e4h\u00e4n suunnitelmaan (Paktiin kulttuurin suojelemisesta \u2013 L.\u0160.) kuuluu erityinen lippu, jota tullaan kunnioittamaan kansainv\u00e4lisen\u00e4 puolueettomana alueena. T\u00e4m\u00e4 lippu pit\u00e4\u00e4 nostaa salkoon museoissa, katedraaleissa, kirjastoissa, yliopistoissa ja muissa kulttuurin keskuksissa.\u201d20<\/p>\n

Haluaisin esitt\u00e4\u00e4 muutamia lausuntoja niilt\u00e4 kosmonauteilta, jotka veiv\u00e4t Rauhan Lipun avaruuteen Maa-planeetan ylle ja joilla on ollut siihen suora kosketus.<\/p>\n

Aleksandr Balandin: \u201dAjattelen, ett\u00e4 mit\u00e4 useammin ihmiset ovat kosketuksissa Rauhan Lippuun, sit\u00e4 useammin he, ennen kuin tekev\u00e4t tai sanovat jotakin, miettiv\u00e4t, kannattaako sit\u00e4 tehd\u00e4. Siit\u00e4 varmaankin syntyv\u00e4t uudelleen sek\u00e4 meid\u00e4n henkisyytemme ett\u00e4 yksinkertaisesti hyvyys.\u201d21<\/p>\n

Anatoli Solovjov: \u201dOlemme vakuuttuneita siit\u00e4, ett\u00e4 2000-luvun hyv\u00e4 tulevaisuus voidaan rakentaa vain kumppanuuden ja yhteisty\u00f6n perustalle \u2026 Kulttuuri on perusta ihmiskunnan yhteisen maanp\u00e4\u00e4llisen kodin rakentamiselle. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n hyv\u00e4ksi ven\u00e4l\u00e4iset ja kansainv\u00e4liset kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t ovat aloittaneet kosmisen Rauhan Lippu -projektin.\u201d22<\/p>\n

Michael Foale, amerikkalainen astronautti: \u201dMe veimme Rauhan Lipun avaruuteen muistuttaaksemme kaikkia ihmisi\u00e4 j\u00e4lleen kerran, ett\u00e4 meill\u00e4 on globaali vastuu ihmiskunnan ja planeettamme kohtalosta\u2026Ihmisen avaruuslennot\u2026 ovat uuden, yhten\u00e4isen kosmisen kulttuurin ensiaskeleita, jonka kulttuurin symbolina on Rauhan Lippu.\u201d23<\/p>\n

Pavel Vinogradov: \u201dMe nostimme planeettamme ylle Rauhan Lipun, jotta Kulttuuri ty\u00f6nt\u00e4isi sodan ja vihan planeetaltamme pois ikiajoiksi. Me kutsumme rakentamaan uutta henkist\u00e4, tieteellist\u00e4 ja taiteellista yhteisty\u00f6t\u00e4 Maa-planeetan kaikkien ihmisten ja kaikkien kansojen kesken.\u201d24<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 puheenvuoroja kuunnellessa tai lukiessa alkaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 avaruudessa k\u00e4yneet ovat muita paremmin tiedostaneet Rauhan Lipun merkityksen \u2013 Uuden Maailman rakentamisen, uuden Kulttuurin luomisen. Rauhan Lipun ja sen symbolien alla toimii my\u00f6s El\u00e4v\u00e4 Etiikka, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n uuden kosmisen ajattelun tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n. \u201d\u2026 Rakentakaamme kulttuurin tukipilareita eteenp\u00e4in ponnistellen, se on: El\u00e4v\u00e4n Etiikan tietoa ja Kauneutta, kirjoitti Helena Roerich. \u201dTieto ja Kauneus ovat kosmisen evoluution perusta ja kruunu.\u201d25<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4mme ristiriitaisissa olosuhteissa valitettavan harvat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t \u201dkosmisen evoluution kruunun\u201d merkityst\u00e4 tai tiedostavat, ett\u00e4 on alkamassa uusi kosmisen ajattelun aikakausi.<\/p>\n

\u201dTulee aika\u201d, ennusti Helena Roerich, \u201djolloin Rauhan Lippu, Kulttuurin Lippu on koko maailman yll\u00e4.\u201d26 Tied\u00e4mme, ett\u00e4 sen eteen on tehty jo paljon. Ja paljon on viel\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Prosessi ei ole helppo. Kaikki eiv\u00e4t tiedosta, ett\u00e4 Rauhan Lippu on Kulttuurin ja kosmisen evoluution symboli.<\/p>\n

\u201dPaktin historiasta tulee\u201d, Helena Roerich totesi, \u201dhyvin opettavainen kirja, johon selke\u00e4sti tullaan merkitsem\u00e4\u00e4n valon ja pimeyden puoli, ja kansat tulevat vakuuttuneiksi siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki rakentava, kaikki, mill\u00e4 oli tulevaisuutta, oli Paktin ratifioimisen ja Lipun hyv\u00e4ksymisen kannalla. Totisesti, Rauhan Lippu on suuri koetinkivi ihmisen tietoisuudelle.\u201d27<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n Federaation liittokokouksen valtioduuma ei kyennyt l\u00e4p\u00e4isem\u00e4\u00e4n tuon koetinkiven testi\u00e4. Rauhan Lippu oli esill\u00e4 duumassa vuodesta 1995 ja valoi jonkinlaista toivoa siihen, ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 valtiollinen elin sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 symbolin merkityksen, kiinnitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s  huomiota kulttuurin suojelun v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen. L\u00e4hes kymmenen vuotta duuman j\u00e4senet katselivat Lippua ja kuuntelivat luentoja kulttuurista ja Roerich-paktista. Kaikella tuolla ei ollut erityist\u00e4 vaikutusta duumaan. Vuonna 2004 Rauhan Lippu otettiin alas. Sit\u00e4 vaati er\u00e4s duuman j\u00e4sen, toimittaja Krutov. Mutta se ei ole t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kuka vaatimuksen esitti. Noita krutoveja on maailmassa paljon. He edustavat kulttuurin vastustajien pimeit\u00e4 joukkoja. Juuri he eiv\u00e4t l\u00e4p\u00e4ise moraalinsa tasokoetta. Ne jotka kiiruhtivat laskemaan Lipun alas jo ennen duuman virallista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, osoittivat olevansa vastuuttomia ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Vastuuttomiksi osoittautuivat my\u00f6s ne, jotka eiv\u00e4t protestoineet p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. Vastuuttomia olivat nekin, jotka eiv\u00e4t esitt\u00e4neet vastalausetta Krutoville, joka kutsui Rauhan Lippua \u201dsaatanalliseksi merkiksi\u201d. Duuman j\u00e4senet h\u00e4p\u00e4isiv\u00e4t itsens\u00e4 ja duuman ottaessaan Rauhan Lipun alas. Ja k\u00e4vi niin, ett\u00e4 saman vuoden syksyll\u00e4, suuren taiteilijan ja filosofin Svjatoslav Roerichin juhlavuonna, kosmonautti V.M. Afanasjev ojensi Rauhan Lipun Delhiss\u00e4 Intian parlamentin varapuhemiehelle. Lippu on t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 esill\u00e4 Intian parlamentissa. Juuri Intia, jossa maanmiehemme Roerichit ty\u00f6skenteliv\u00e4t ja loivat, l\u00e4p\u00e4isi kulttuurin kokeen, toisin kuin Ven\u00e4j\u00e4n valtioduuma. Svjatoslav Roerichin juhlavuoden juhallisuuksien aikana Intian p\u00e4\u00e4ministeri Manmohan Singh ja ulkoministeri Natwar Singh ottivat vastaan kaksi Kansainv\u00e4lisen Roerich-Keskuksen edustajaa \u2013 presidentti Juli Vorontsovin ja Ljudmila \u0160apo\u0161nikovan. Puhuessaan Roericheist\u00e4 molemmat ministerit kutsuivat n\u00e4it\u00e4 sillaksi, joka yhdist\u00e4\u00e4 Intian ja Ven\u00e4j\u00e4n kulttuurin. Lieneek\u00f6 meid\u00e4n korkeille virkamiehillemme ominaista samanlainen syv\u00e4llinen ymm\u00e4rrys koskien Roerichien kulttuuritoiminnan ydint\u00e4? Pelk\u00e4\u00e4np\u00e4, ett\u00e4 ei ole. Meid\u00e4n duumamme suhtautuminen Rauhan Lippuun paljasti viel\u00e4 yhden asian. Duumaa ja sen j\u00e4seni\u00e4 ei juurikaan kiinnosta, mit\u00e4 tapahtuu sen seinien ulkopuolella. Heit\u00e4 ei kiinnosta se, mit\u00e4 ulkopuolella puhutaan ja kirjoitetaan. Jos asia olisi ollut toisin, Rauhan Lippua \u2013 maailman Kulttuurin symbolia \u2013 ei duumassa varmastikaan olisi otettu alas. Ainoastaan kulttuurikomitean varapuheenjohtaja Jelena Drapenko l\u00e4hetti kirjeen valtioduuman puhemiehelle, B.V. Gryzloville. Jelena Drapenko protestoi byrokraattista mielivaltaa vastaan ja kirjoitti Roerich-paktista ja Rauhan Lipusta n\u00e4in: \u201dRauhan Lipun merkitys on siin\u00e4, ett\u00e4 suojelemalla ihmisen luovuutta se juurruttaa kansanjoukkojen ja nuorison tietoisuuteen kunnioituksen nimenomaan henkisi\u00e4 arvoja kohtaan, joista ihmiskunta el\u00e4\u00e4. … Pid\u00e4n oikeana huomauttaa, ett\u00e4 kansanedustaja Krutovin yksityisest\u00e4 mielipiteest\u00e4 huolimatta Rauhan Lipun merkitys ei ole lainkaan v\u00e4hentynyt kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n silmiss\u00e4. Kulttuurikomiteaan … saapuu lukuisia yhteenottoja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 ja yksitt\u00e4isilt\u00e4 kansalaisilta, joita ovat loukanneet yll\u00e4 mainitun kansanedustajan sanat samoin kuin se, ett\u00e4 Rauhan Lippu poistettiin istuntosalin aulasta muka remontin tai n\u00e4yttelyn vaihdoksen vuoksi Rauhan Lipun 70-juhlavuoden aattona.<\/p>\n

20. helmikuuta 2005 Moskovan Lehtimiesten talossa j\u00e4rjestettiin kansalaiskonferenssi aiheesta \u201dKulttuuri terrorismia vastaan\u201d. Konferenssissa k\u00e4siteltiin Rauhan Lipun tilannetta ja hyv\u00e4ksyttiin valtioduumalle osoitettu vetoomus humaaniutta, moraalisuutta ja kulttuuriarvojen suojelemista symboloivan Lipun s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n parlamenttirakennuksessa. Lipun esill\u00e4olo duumassa luo varmasti tarpeellisen maaper\u00e4n ja ilmapiirin suuren kulttuuriarvojen suojelemisen idean kehittymiselle ja vahvistumiselle, mik\u00e4 niin itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4sti on tarpeen ihmiskunnan fyysiselle ja henkiselle terveydelle.\u201d<\/p>\n

Valtioduumassa tehdyst\u00e4 h\u00e4pe\u00e4llisest\u00e4, kulttuurinvastaisesta teosta on kulunut jo jonkin aikaa, mutta mik\u00e4\u00e4n ei ole muuttunut. Rauhan Lippua siell\u00e4 ei edelleenk\u00e4\u00e4n ole. Ja niin kauan, kuin \u201dne joilla on valta\u201d sallivat tietoisuudentasonsa mukaisesti krutovien ja kurajevien levitt\u00e4\u00e4 kulttuurinvastaisia ideoitaan, me emme kykene puolustamaan ja suojelemaan olemassaolomme syd\u00e4nt\u00e4 \u2013 Kulttuuria.<\/p>\n

\u201dOsatkaa vastata arvokkaasti kaikille sivistym\u00e4tt\u00f6mille ja Kulttuurin tuhoajille! Rauhan ja Kulttuurin lippu pit\u00e4\u00e4 nyt…nostaa korkealle, sill\u00e4 se on mit\u00e4 suurin symboli\u201d28, kirjoitti Helena Roerich.<\/p>\n

15. huhtikuuta 1935, kun useiden valtioiden p\u00e4\u00e4miehet allekirjoittivat Roerich-paktin Kulttuurin suojelemisesta, Nikolai Roerich muistutti kaikkia viel\u00e4 kerran tuon Paktin symbolina olevan Rauhan Lipun merkityksest\u00e4 ja evoluutiota edist\u00e4v\u00e4st\u00e4 olemuksesta. \u201dLiehukoon Rauhan Lippu my\u00f6s Valon ahjojen yll\u00e4, kauneuden pyh\u00e4kk\u00f6jen ja linnoitusten yll\u00e4. Liehukoon se kaikkien autiomaiden yll\u00e4, yksin\u00e4isten Kauneuden k\u00e4tk\u00f6jen yll\u00e4, jotta autiomaatkin puhkeaisivat kukkaan tuosta pyh\u00e4st\u00e4 siemenest\u00e4.<\/p>\n

Lippu on nostettu. Hengess\u00e4 ja syd\u00e4mess\u00e4 sit\u00e4 ei lasketa. Rauhan Lippu kukoistaa syd\u00e4men valoisan tulen voimalla. Olkoon niin!\u201d29<\/p>\n

\u201dOlkoon niin\u201d, me toistamme suuren maanmiehemme sanat. H\u00e4n toi planeetallemme meille niin tarpeellisen tiedon Kulttuurista ja kosmisesta evoluutiosta. Johtakoon Rauhan Lippu \u2013 Kulttuurin ja uuden kosmisen ajattelun symboli \u2013 eteenp\u00e4in kohti korkean henkisyyden, laajentuneen tietoisuuden ja kukoistavan Kulttuurin Uutta maailmaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Huomautukset<\/p>\n

1. \u0420\u0435\u0440\u0438\u0445 \u041d\u0438\u043a\u043e\u043b\u0430\u0439. \u0422\u0432\u0435\u0440\u0434\u044b\u043d\u044f \u041f\u043b\u0430\u043c\u0435\u043d\u043d\u0430\u044f [Tulen linnoitus]. New York, [1933]. s. 63.<\/span>
\n 2. \u0411\u0435\u0440\u0434\u044f\u0435\u0432 \u041d.\u0410. \u0421\u043c\u044b\u0441\u043b \u0438\u0441\u0442\u043e\u0440\u0438\u0438 [Historian olemus]. \u041c., 1990. s. 166.<\/span>
\n 3. \u0411\u0435\u0440\u0434\u044f\u0435\u0432 \u041d.\u0410. \u0424\u0438\u043b\u043e\u0441\u043e\u0444\u0438\u044f \u0442\u0432\u043e\u0440\u0447\u0435\u0441\u0442\u0432\u0430, \u043a\u0443\u043b\u044c\u0442\u0443\u0440\u044b, \u0438\u0441\u043a\u0443\u0441\u0441\u0442\u0432\u0430 [Luomisen, kulttuurin ja taiteen filosofia]. \u0422. 2. \u041c., 1994. s. 418.<\/span>
\n 4. \u0420\u0435\u0440\u0438\u0445 \u041d\u0438\u043a\u043e\u043b\u0430\u0439. \u0422\u0432\u0435\u0440\u0434\u044b\u043d\u044f \u041f\u043b\u0430\u043c\u0435\u043d\u043d\u0430\u044f [Tulen linnoitus]. s. 28.<\/span>
\n 5. mts. 54.<\/span>
\n 6. \u0420\u0435\u0440\u0438\u0445 \u041d\u0438\u043a\u043e\u043b\u0430\u0439.\u0414\u0435\u0440\u0436\u0430\u0432\u0430 \u0421\u0432\u0435\u0442\u0430 [Valon valtakunta]. Southbury: Alatas, 1931. s. 207.<\/span>
\n 7. \u041f\u0438\u0441\u044c\u043c\u0430 \u0415\u043b\u0435\u043d\u044b \u0420\u0435\u0440\u0438\u0445. \u0412 2 \u0442. \u0422. 1. [Helena Roerichin kirjeet.] \u041cinsk, 1992. s. 289.<\/span>
\n 8. \u0420\u0435\u0440\u0438\u0445 \u041d\u0438\u043a\u043e\u043b\u0430\u0439.\u0414\u0435\u0440\u0436\u0430\u0432\u0430 \u0421\u0432\u0435\u0442\u0430 [Valon valtakunta]. s. 140.<\/span>
\n 9. mts. 88.<\/span>
\n 10. \u0411\u0435\u0440\u0434\u044f\u0435\u0432 \u041d.\u0410. \u0421\u043c\u044b\u0441\u043b \u0438\u0441\u0442\u043e\u0440\u0438\u0438 [Historian olemus]. s. 172.<\/span>
\n 11. \u0420\u0435\u0440\u0438\u0445 \u041d\u0438\u043a\u043e\u043b\u0430\u0439. \u0422\u0432\u0435\u0440\u0434\u044b\u043d\u044f \u041f\u043b\u0430\u043c\u0435\u043d\u043d\u0430\u044f [Tulen linnoitus].  s. 45.<\/span>
\n 12. \u0417\u043d\u0430\u043c\u044f \u041c\u0438\u0440\u0430 [Rauhan Lippu]. \u041c.: \u041c\u0426\u0420, 1995. s. 103.<\/span>
\n 13. mts. 142.<\/span>
\n 14. \u0420\u0435\u0440\u0438\u0445 \u041d.\u041a. \u041a\u0443\u043b\u044c\u0442\u0443\u0440\u0430 \u0438 \u0446\u0438\u0432\u0438\u043b\u0438\u0437\u0430\u0446\u0438\u044f [Kulttuuri ja sivilisaatio]. \u041c.: \u041c\u0426\u0420, 1994. s. 131.<\/span>
\n 15. \u0417\u043d\u0430\u043c\u044f \u041c\u0438\u0440\u0430 [Rauhan Lippu]. s. 163.<\/span>
\n 16. mts. 170.<\/span>
\n 17. mts. 141.<\/span>
\n 18. \u041f\u0438\u0441\u044c\u043c\u0430 \u0415\u043b\u0435\u043d\u044b \u0420\u0435\u0440\u0438\u0445. \u0412 2 \u0442. \u0422. 1. [Helena Roerichin kirjeet.] \u041cinsk, 1992. s. 93.<\/span>
\n 19. \u0417\u043d\u0430\u043c\u044f \u041c\u0438\u0440\u0430 [Rauhan Lippu]. s. 141\u2013142.<\/span>
\n 20. mts. 103.<\/span>
\n 21. Kansainv\u00e4lisen Roerich-keskuksen arkisto.<\/span>
\n 22. mt.<\/span>
\n 23. mt.<\/span>
\n 24. mt.<\/span>
\n 25. \u041f\u0438\u0441\u044c\u043c\u0430 \u0415\u043b\u0435\u043d\u044b \u0420\u0435\u0440\u0438\u0445. \u0412 2 \u0442. \u0422. 1. [Helena Roerichin kirjeet.] \u041cinsk, 1992. s. 59.<\/span>
\n 26. mts. 102.<\/span>
\n 27. mts. 351.<\/span>
\n 28. mts. 85.<\/span>
\n 29. \u0420\u0435\u0440\u0438\u0445 \u041d\u0438\u043a\u043e\u043b\u0430\u0439.\u041b\u0438\u0441\u0442\u044b \u0434\u043d\u0435\u0432\u043d\u0438\u043a\u0430 [P\u00e4iv\u00e4kirjan lehti\u00e4]. \u0422. 1. \u041c.: \u041c\u0426\u0420; \u041c\u0430\u0441\u0442\u0435\u0440-\u0411\u0430\u043d\u043a, 1999. s. 347.<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ljudmila \u0160apo\u0161nikova Kansainv\u00e4lisen Roerich-Keskuksen ensimm\u00e4inen varapresidentti Nikolai Roerich -museon p\u00e4\u00e4johtaja Ven\u00e4j\u00e4n luonnontieteiden akatemian ja Ven\u00e4j\u00e4n K.E. Tsiolkovskin kosmonautiikan akatemian akateemikko   Mit\u00e4 on Kulttuuri? Korkeasti koulutetuistakin vain harvat pystyv\u00e4t vastaamaan t\u00e4h\u00e4n kysymykseen. Nikolai Roerich, joka oli suuri taiteilija, merkitt\u00e4v\u00e4 tiedemies, tunnettu tutkimusmatkailija ja huomattava yhteiskunnallinen vaikuttaja, m\u00e4\u00e4ritteli Kulttuurin n\u00e4in: \u201dKulttuuri on Valon kunnioittamista, Kulttuuri on […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":41,"parent":114,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-39","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/roerich.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/39","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/roerich.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/roerich.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/roerich.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/roerich.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/roerich.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/39\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":817,"href":"https:\/\/roerich.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/39\/revisions\/817"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/roerich.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/114"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/roerich.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media\/41"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/roerich.fi\/wp\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}